Adhd:hen voi liittyä liitännäissairauksia

Monihäiriöisyys eli komorbiditeetti tarkoittaa kahden tai useamman itsenäisen sairauden esiintymistä samanaikaisesti. Adhd-oireisilla aikuisilla komorbiditeettiä esiintyy noin 60–80 prosentilla, ja keskimäärin samalla henkilöllä esiintyy 2,4 komorbiditeettiä. Voidaankin sanoa, että adhd:ssä ainakin yhden komorbiditeetin esiintyminen on pikemmin sääntö kuin poikkeus.

Komorbiditeetin tilan esiintyminen adhd:n kanssa hankaloittaa lähes aina diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta. Lisäksi adhd ja komorbiditeetit voivat vaikuttaa toistensa oirekuvaan ja vaikeuttaa toinen toistaan. Joskus komorbiditeetti peittää alleen adhd:n oireet eikä adhd:tä osata epäillä.

Joskus komorbidihäiriö on seurausta adhd:stä – henkilö esimerkiksi masentuu, kun elämä tuntuu liian raskaalta eikä hän saa hoidettua opintojaan tai työtään kunnolla. Toisinaan kyse on kahdesta toisistaan erillisestä häiriöstä. Viimeistään eron huomaa siinä, kun adhd-oireisiin on saatu apua ja siitä huolimatta esiintyy hankalia oireita.

Yleisimmät adhd:n liitännäissairaudet

Yleisimpiä aikuisten komorbideja tiloja ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, oppimisvaikeudet, päihdehäiriöt ja persoonallisuushäiriöt. Muita yleisiä komorbiditeettejä ovat muun muassa autismikirjon häiriö, syömishäiriöt ja pakko-oireinen häiriö. Tutkimuksissa komorbiditeettien yleisyys adhd:ssä vaihtelee jonkin verran, joten tarkkaa lukua niiden esiintyvyydestä ei voida sanoa.

Yleisiä ahdistuneisuushäiriöitä adhd:ssä ovat muun muassa yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö. Niitä esiintyy noin 15–25 %:lla. Adhd-lääkitys voi lisätä ahdistuneisuutta. Jos näin käy, pitää ensin hoitaa ahdistusta.

Masennuksen komorbiditeetti on noin 18–53 %. Jos masennuksen hoitoon on kokeiltu useita masennuslääkkeitä, on hyvä miettiä uudelleen adhd:n mahdollisuutta.

Päihdehäiriö voi olla alkoholin ja/tai huumeiden väärinkäyttöä tai riippuvuutta. Adhd-aikuisilla on kaksinkertainen riski päihdehäiriöön. Noin kolmasosalla adhdoireisista henkilöistä on päihdehäiriö.

Adhd-oireisilla aikuisilla esiintyy oppimisvaikeuksia noin 30–50 %:lla. Oppimisvaikeus esiintyy esimerkiksi vaikeutena lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai motoristen toimintojen koordinaatiohäiriönä.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on adhd:n kanssa komorbidina noin 9–21 %:lla. Pääsääntönä on, että kaksisuuntainen mielialahäiriön pitää olla tasapainossa ennen adhd-lääkityksen aloittamista, sillä adhd-lääkitys voi laukaista maniaa tai hypomaniaa.

Persoonallisuushäiriöistä yleisimpinä komorbiditeetteinä esiintyvät epävakaa, vaativa ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö. Epävakaan persoonallisuuden tunne-elämän säätelyvaikeudet ovat hyvin samanlaisia kuin joillakin on adhd:ssä. Antisosiaalisen persoonallisuuden ja adhd:n yhdistelmä on yliedustettuna vankien joukossa.

Lihavuus ja univaikeus

Vähemmän tunnettua on, että adhd:hen liittyy myös muita kuin psykiatrisia komorbiditeetteja. Obesiteetin eli lihavuuden esiintyvyys on adhd-aikuisilla noin 10–32 %. Adhd:n kanssa obesiteetin hoitaminen voi olla vähemmän onnistunutta, ja adhd:n hoitaminen voi parantaa obesiteetin hoitotuloksia.

Noin 80 %:lla adhd-oireisista on univaikeuksia. Ongelmallisinta on mennä nukkumaan haluttuun aikaan, mikä viivästyttää unirytmiä. Muita univaikeuksia ovat muun muassa levottomat jalat, periodinen raajaliikehäiriö ja uniapnea, joiden esiintyvyys on suurempaa adhd-oireisilla aikuisilla kuin niillä, joilla adhd:tä ei ole. Hoitamaton unihäiriö hankaloittaa adhd:n oirekuvaa.

Myös migreenin ja tyypin 2 diabeteksen esiintyminen on jonkin verran suurempaa adhd-oireisilla aikuisilla kuin muilla.

Hoidetaanko ensin adhd vai liitännäissairaus

Adhd-tutkimuksia tehtäessä on tärkeä tunnistaa myös adhd:n kompleksisuus ja mahdolliset psykiatriset sekä somaattiset komorbiditeetit. Pelkkä adhd:n hoitaminen ei välttämättä tuo haluttua hoitotulosta, mutta monesti sen hoitaminen voi auttaa myös komorbiditilojen hoitamisessa.

Kumpi hoidetaan ensin, adhd vai komorbidi häiriö, riippuu häiriöiden vaikeusasteesta. Yleinen periaate on, että vaikeamman oirekuvan aiheuttava häiriö hoidetaan ensin. Joskus voidaan hoitaa adhd:tä ja komorbiditeettia tilaa samanaikaisesti, ja joskus adhd:n hoito voi helpottaa merkittävästi komorbiditilan oirekuvaa.

Varhainen adhd:n diagnosointi ja optimaalinen hoito voi estää osaa psykiatrisia komorbiditeetteja kehittymästä. Tämän vuoksi on syytä panostaa etenkin lasten ja nuorten adhd:n diagnosointiin.