Etäopetus ja digitaaliset oppimisympäristöt toisen asteen opinnoissa

Etäopetus ja opiskelun digitalisoituminen ovat tuoneet haasteita viimeisen puolentoista vuoden aikana niin opiskelijoille kuin opetushenkilöstöllekin. Etäopetukseen on liitetty eriarvoistumista, oppimistulosten heikentymistä ja hyvinvointivajetta. Mukaan mahtuu myös lukuisia onnistuneita oppimiskokemuksia.

Neurokirjon nuorten opiskelun haasteet nousevat keskittymisestä ja oman toiminnan ohjaustaidoista, tarkkaavuuden suuntaamisen vaikeuksista ja oppimisen pulmista. Lisäksi monilla on haasteita vuorovaikutustilanteissa ja erilaisia aistiyliherkkyyksiä.

Arjen opetus- ja ohjaustyössä on huomattu, että etäopetus on tuonut hyviä opiskelukokemuksia neurokirjon ja muiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti aistiyliherkät ja tarkkaamattomat opiskelijat ovat hyötyneet opiskelusta tutussa, rauhallisessa kotiympäristössä. Kun sosiaalinen kuormitus ja aistikuormitus vähenivät, opiskelu tuntui aiempaa mielekkäämmältä.

Joustavuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja opiskeluun

Etäopetuksen merkittävimpiä etuja on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Opiskelija voi opiskella joustavasti oman jaksamisen, aikataulujen ja työtilanteen mukaan. Etäopinnoissa monen oppijan toiminnanohjaustaidot ovat vahvistuneet ja vastuu omista opinnoista on tuonut kokemuksen pärjäämisestä.

Etäopetus ja digitaaliset oppimisalustat antavat mahdollisuuden opiskeluun ja itsensä kehittämiseen myös poikkeuksellisissa elämäntilanteissa. Näitä voivat olla sairastuminen, pitkät välimatkat tai ulkomaille muutto.

Yhteisöllisyyttä paikasta riippumatta

Sosiaaliset suhteet rakentuvat vastavuoroisuudelle. Fyysinen etäisyys ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys jää syntymättä. Etäopetuksessa luodaan jokaiseen opiskelijaan henkilökohtainen yhteys, kannustetaan vertaistukeen ja -oppimiseen ja varmistetaan, että pedagogiset tukitoimet toteutuvat opetuksessa.

Opetuksen muodot etäopetuksessa ovat kehittyneet, ja opettajat ovat ottaneet käyttöön pedagogisia menetelmiä, joiden käytön jatkaminen on osan opiskelijoiden kohdalla hyödyllistä. Kaikki tämä ei kuitenkaan sulje pois kasvotusten kohtaamisen ja livekontaktien tärkeyttä.

Yhteisöllisyyden ja läsnä olevan aikuisen merkitys oppimiselle ja opiskelumotivaatiolle on äärimmäisen tärkeää. Etäopetusaikana syntyikin monenlaisia hyvinvointiongelmia, joita nyt ratkaistaan opiskelijahuollon, opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja muiden toimijoiden tarjoaman lisätuen turvin.

Yhteiskunta digitalisoituu ja digitaidot ovat kansalaistaitoja

Digitaalisuus edistää erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuutta ja heille tarjottavien palveluiden saavutettavuutta. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa digitaalisuus on ollut luonteva osa opiskelun tukitoimia jo ennen korona-aikaa.

Digitaaliset välineet toimivat esimerkiksi puhetta tukevina tai korvaavina kommunikaatiomenetelminä. Tabletit ja tietokoneet voivat toimia kirjoittamisen tukena, kun tekstin tuottaminen itsenäisesti on vaikeaa.

Digitaidoista on tullut perustaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Työelämä, sosiaalinen kanssakäyminen, asioiminen, osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin ja tiedonhallinta ovat riippuvaisia teknologiasta.

Tutkimustulokset osoittavat, että digitaaliset ratkaisut lisäävät opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja vastuuta omista opinnoistaan sekä helpottavat, tehostavat ja joustavoittavat opiskelua. Digitalisaatio mahdollistaa myös entistä henkilökohtaisemmat opintopolut, monimuotoisen ohjauksen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Etäopinnoissa kehittyi uudenlaista osaamista

Tulevaisuudessa tuskin on työtehtäviä, joissa etätöiden perusosaamista ei tarvittaisi. Etäopiskelu valmentaakin etätyöhön, jota entistä suurempi osa ihmisistä tekee ainakin osittain tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan opiskeluun tarvitaan yksilöllisyyttä ja joustavuutta, jota etäopetus- ja -opiskelu voivat tarjota. Etäopetus voisi toimia täydentävänä elementtinä niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka pystyvät siitä hyötymään. Lainsäädäntö antaakin mahdollisuuden räätälöidä opetusta yksilölliset tarpeet huomioiden.

Etäopetus, digitaaliset opetusmenetelmät ja perinteiset työskentelytavat asetetaan usein vastakkain. Ne kannattaisi kuitenkin yhä useammin asettaa rinnakkain tukemaan toisiaan. Tärkeintä on se, kuinka opiskelijan oppimista ja työelämään kasvamista tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.