Aikuisuus
Katri Keltamo: ”Askel eteenpäin on askel tulevaisuuteen”
Katri ja suojakypärä. Hassuttelua iskän metsurinkypärä päässä. Katrin kotialbumi.
Yhteiskuva Kirkan kanssa vuodelta 1992 (olen 14-vuotias). Kirka oli tulossa keikalle paikalliseen ravintolaan ja tiesin, että häntä tullaan haastattelemaan. Puhuin itseni haastatteluun mukaan. Kuva: Leevi Häkkinen.
Aarrekartta. Ajatusten visualisointi auttaa hahmottamaan ja tuo asioita konkreettisemmiksi. Katrin kotialbumi.
”Olen nyt lähempänä sitä, mikä olin lapsena – spontaani ja luova. Asiat ovat nykyään muuttuneet parempaan. Ei ole mitään väliä, mitä muut ajattelevat. En hae kenenkään hyväksyntää, enkä halua tehdä asioita jonkun mieliksi. En halua mihinkään muottiin ja olen opetellut sanomaan ei.”
”Omille lapsille erilaisuus on tullut tutuksi arjessa. Että voi olla haasteita, ja elämä voi silti olla rikasta. Erilaisuuden hyväksyminen on ollut luonnollista. Ymmärrys siitä, että tietty diagnoosi ei määritä ihmistä.”
Katrin omia havaintoja
Katri kertoo tehneensä erilaisia havaintoja. ”Oma päänsisäinen keskustelu” on toimiva menetelmä. Asioiden ajatteleminen eri puolilta. Itsensä kannustaminen ja tsemppaaminen on tärkeää.
- Olen aina ollut huono nukkuja, minulla on viivästynyt unirytmi.
- Jos päivän ainoa meno on iltapäivällä, on haasteellista aloittaa minkään asian tekemistä ennen kuin täytyy lähteä.
- Pitää herätä viime tipassa, sillä jos on ylimääräistä aikaa, jään jumittamaan esimerkiksi someen.
- Muistikirja ja kynä kannattaa olla mukana kaikkialla! Muistiinpanojen kirjoittaminen auttaa muistamaan, aina ei tarvitse edes lukea niitä, kun itse kirjoitusprosessi on jo tehnyt tehtävänsä.
- Erilaiset listat ja kalenteri ovat tärkeitä työkaluja!
- Ammattilaisilta toivon ymmärrystä muun muassa lasten motivaatiovaikeuksiin, kun kyse saattaa olla keskittymiskyvyn vaikeudesta.
Lue Katrin blogia osoitteessa: https://keltamo.blogspot.com/
