Kolumni: Aivotkin tarvitsevat taukoa työstään

Jos hiustenkuivaajaa tai poraa käyttää tauotta, laite ylikuumenee ja hajoaa. Sama pätee ihmiseen monessakin mielessä.

Lihastyössä taukojen pitäminen on luonnollista eikä rankan fyysisen työn tauottaminen unohdu keneltäkään. Mutta entä aivojen tauot – muistammeko huolehtia niistä?

Yksitoikkoinen työ tai opiskelu saa vireystilan herpaantumaan. Se näkyy väsymyksenä tai sellaisena ylivireytenä, että paikallaan on mahdotonta istua. Elimistömme yrittää kertoa meille tauon tarpeesta. Tämä viesti olisi hyvä huomata, ja jatkaa työtä tai opiskelua uusin voimin tauon jälkeen. Tauoton kiireinen työ saa kiireen tunteen kasautumaan, ja alamme tehdä työssä virheitä ja hyppiä tehtävästä toiseen.

Taukojen kuningatar on liikuntapaussi. Se voi olla vain käsien pyörittelyä, jumppakuminauhan venyttelyä ja jaloittelua, mutta kyllä kesken työ- tai opiskelupäivän voi myös kipaista pienellä happihyppelyllä ulkona. Liikkuminen parantaa vireystilaa ja jaksamista työssä. Tauon aikana voi etsiä myös rauhallista tekemistä, jos työ tuntuu stressaavalta. Entä jos kahvihuoneessa olisikin aina levällään keskeneräinen palapeli?

Taukokulttuuri on työpaikan yhteinen ajattelutapa työn tauottamisesta. Se näkyy käytännössä siinä, onko kahvihuoneessa väkeä, miten taukotila on sisustettu, ja ehditäänkö taukoja ylipäänsä pitää. Taukokulttuuri on myös ajattelutapoja: Mitä sinä ajattelet siitä, että kahvihuoneesta kuuluu naurunremakkaa?

Kun työ on muuttunut aivoillemme vaativammaksi, taukojen pitämisestä on tullut uusi, tärkeä työelämätaito. Vaikka sinulla olisi kuinka paljon tietoa ja osaamista, mutta et huomaa omaa kuormittumistasi, työurasi voi jäädä valitettavan lyhyeksi. Tiedot, koulutus ja osaaminen ovat tietysti tärkeitä, mutta niiden rinnalla on kehitettävä taukokulttuuria ja omaa tietoisuutta siitä, miten pystyy parhaiten saamaan työssä aikaan. Puurtaminen on raskasta, mutta se ei ole tehokasta. Olisiko nyt tauon paikka?