Etusivu
Kuva: Pexels

Korkeakoulu kuuluu kaikenlaisille oppijoille

Mari Vehmanen
9.12.2022 Nuoruus

Kielen tai keskittymisen ongelmiin saa lain mukaan apua korkeakouluopinnoissa. Omaa opiskelua edistävistä vapaamuotoisista järjestelyistä voi keskustella kurssien vetäjien kanssa.

Ajatusta korkeakouluopinnoista ei suinkaan tarvitse haudata adhd:n tai kehityksellisen kielihäiriön takia. Niiden vuoksi ei myöskään kannata rajata liiaksi pohdintoja omasta tulevasta unelmien ammatista.

”Asia on oikeastaan lähes päinvastoin. Erityisen oppijan on jopa tavanomaista tärkeämpää seurata kiinnostustaan ja suuntautua alalle, joka todella motivoi itseä. Intohimo alaa kohtaan auttaa opiskelun haasteissa”, sanoo asiantuntija Atte Rimppi opiskelijoiden mielenterveyttä edistävästä Nyyti ry:stä.

Ilman apua opinnoista ei tarvitse selviytyä. Hankekoordinaattori Henri Heikintalo Nyyti ry:stä kertoo, että oikeus tukeen on määritelty laissa.

”On tärkeä ymmärtää, ettei kyse ole helpotuksista vaan tasavertaisuudesta. Kaikki opiskelevat samat sisällöt, mutta kaikkien ei tarvitse tehdä sitä täsmälleen samalla tavalla. Me ihmiset olemme oppijoina yksilöitä”, hän tähdentää.

Jos korkeakouluopintoihin suuntaa suoraan toiselta asteelta, tukimahdollisuuksia voi selvitellä etukäteen yhdessä oman lukion tai ammattioppilaitoksen opintoohjaajan, kuraattorin, erityisopettajan tai koulupsykologin kanssa.

Jos taas korkeakouluun hakee välivuosien jälkeen, neuvoja saa tulevan oppilaitoksen hakijapalveluista.

Pääsykoejärjestelyt sovittava ajoissa

Jo pääsykoevaiheessa on mahdollisuus mukautuksiin. Tämä edellyttää yleensä, että heti yhteishakuun osallistuessa pystyy esittämään lääkärintodistuksen adhd:stä tai kehityksellisestä kielihäiriöstä.

Atte Rimpin ja Henri Heikintalon mukaan voi siis olla hyvä idea yrittää vauhdittaa diagnoosin saamista, jos vaikkapa mahdollisen adhd:n tutkiminen on kesken juuri korkeakouluun hakeutumisen alla.

Pääsykokeiden tarkkoja yksilöllisiä järjestelyitä pitää yleensä hakea hyvissä ajoin, usein vähintään kuukausi tai pari ennen koepäivää.

”Jokaisessa oppilaitoksessa on tähän omat aikataulunsa. Ne selviävät oppilaitoksen nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä hakijapalveluun”, Henri Heikintalo kertoo.

Pääsykokeisiin valmistautuessaan erityisen oppijan kannattaa hyödyntää kaikkia niitä opiskelutekniikoita, jotka hän on peruskoulun ja toisen asteen aikana löytänyt tuekseen. Suunnitelmallisuutta luku-urakkaan tarvitaan luultavasti tavallistakin enemmän.

Atte Rimpin mukaan on hyvä hyödyntää hetket, joina tietää pystyvänsä vastaanottamaan tietoa parhaiten.

”Mihin aikaan päivästä olen parhaimmillani? Kuinka pitkiä pätkiä pystyn opiskelemaan täysipainoisesti kerrallaan? Tältä pohjalta voi suunnitella oman aikataulun ja pyytää sen noudattamiseen tukea vaikka kaverilta tai perheeltä.”

Itselle voi ohjelmoida esimerkiksi puhelimeen muistutuksia lukuajan alkamisesta. Myös päättymishetken voi kellottaa.

Korkeakoulujen pääsykokeisiin ja opintoihin on mahdollista saada tukea ja apua. Unelmaa korkeakouluopinnoista ei siis kannata haudata adhd:n tai kehityksellisen kielihäiriön takia.

Lupa jaloitella pääsykokeessa

Varsinaisen pääsykoepäivän tullessa eräs tyypillinen yksilöllinen järjestely on vastaamisajan pidentäminen. Aikaa voi olla vaikkapa neljä tuntia normaalin kahden sijasta.

”Lisäksi on mahdollista järjestää tavanomaista häiriöttömämpi tila. Se voi olla esimerkiksi pienempi luokka, jos pääsykoe muutoin pidetään isossa luentosalissa. Suuresta joukosta syntyy aina sen verran papereiden rapinaa ja muuta ääntä, että keskittyminen saattaa herpaantua”, Henri Heikintalo mainitsee.

Hakija voi sopia pääsykokeen valvojien kanssa, että pienemmässä tilassa hänellä on lupa nousta välillä jaloittelemaan. Työn rytmittäminen tällä tavoin auttaa monia keskittymisessä.

Lisäksi kirjalliset pääsykoemateriaalit on mahdollista pyytää koetilanteessa sähköisinä tietokoneelle tai tabletille, vaikka ne jaettaisiin muille paperisina. Myös vastaaminen saattaa onnistua tietokoneella käsin kirjoittamisen sijaan.

”Sen sijaan vaikkapa pääsykokeiden ryhmähaastatteluihin voi olla hankala järjestää tasapuolisia mukautuksia. Ne siis täytyy luultavasti suorittaa normaalisti”, Atte Rimppi sanoo.

Vaihtoehtoja suorittamiseen

Kun oma unelmien opiskelupaikka on löytynyt, tukea kannattaa edelleen hakea aktiivisesti. Jokaisessa korkeakoulussa työskentelee henkilö, jolle nämä asiat kuuluvat. Titteli saattaa vaihdella.

”Nimike voi olla esimerkiksi esteettömyysvastaava. Ellei oikea henkilö tunnu löytyvän helposti, kannattaa ottaa yhteyttä yleisiin opiskelijapalveluihin ja kysyä sieltä”, Henri Heikintalo sanoo.

Ensimmäisen opiskeluvuoden alussa tehdään virallinen päätös opiskelijan erityisen tuen tarpeesta lääkärintodistuksen perusteella. Sitä ei tarvitse hakea enää uudestaan.

Atte Rimppi korostaa, että lisäksi saatavilla voi olla runsaastikin epämuodollisempia, tapauskohtaisia tukikeinoja. Niistä kannattaa jutella kunkin kurssin vetäjän kanssa erikseen.

Kurssien suorittamistavoissa saattaa olla vaihtoehtoja lähi- ja etäopetuksen välillä. Luentomateriaalit on ehkä mahdollista saada itselle hyvissä ajoin etukäteen.

Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu paljon käytännön työharjoitteluita. Myös niihin on mahdollista anoa esimerkiksi jakamista pienempiin kokonaisuuksiin.

”Ja voi esimerkiksi pyytää, että saa varata luentosalista itselle etukäteen häiriöttömimmän istumapaikan. Tai voi sopia aurinkolasien käyttämisestä kirkkaiden valojen vuoksi.”

Tenttitilanteissa käytössä ovat samantyyppiset tukikeinot kuin pääsykokeissa. Lisäaika on niistä yleisin: kolmen tunnin tenttiin voi saada esimerkiksi tunnin pidennystä. Apuvälineinä voivat olla käytössä tietokone ja ruudunlukuohjelma, ja tentin voi pyytää päästä suorittamaan pieneen rauhalliseen tilaan.

Ennakoitavuus auttaa kaikkia

Henri Heikintalo ja Atte Rimppi korostavat, että oppilaitoksien olisi mahdollista tehdä monia asioita opiskelemisen edellytyksien parantamiseksi. Niistä hyötyisivät aivan kaikki – eivät ainoastaan tukea tarvitsevat opiskelijat.

”Ennakoitavuus on tärkeää. Tällöin opiskelijat tietävät etukäteen, millaisia kursseja ja harjoitteluita kuhunkin lukuvuoteen kuuluu”, Atte Rimppi mainitsee.

Niin ikään opetus- ja tenttitilanteiden aikojen ja paikkojen mahdollisimman selkeä ilmoittaminen palvelee kaikkia. Rauhalliset opiskelutilat helpottavat koko ryhmän keskittymistä. Tällöin häiritsevät valot, äänet ja hajut on minimoitu.

Avun löytäminen erilaisiin suuriin ja pieniin opiskelemisen pulmiin tulisi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi.

”Tieto tuesta ei saisi olla piilotettu jonnekin oppilaitoksen intranetin syövereihin”, Henri Heikintalo toteaa.

Hän kannustaa hakemaan kehityksellisen kielihäiriön tai adhd:n opiskelemisen arjessa aiheuttamiin hankaluuksiin apua mahdollisimman varhain. Ongelmilla on taipumuksena kasautua, ja tilanteen kärjistyessä uhkana on jopa opintojen keskeyttäminen, vaikka tuen avulla jatkaminen olisi ollut mahdollista.

Opiskelussa ilmenneisiin hankaluuksiin kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain, jotta löydetään yksilöllisesti sopivat ja toimivat tukimuodot.

”Oppilaitoksissa työskentelee opintopsykologeja, koulutussuunnittelijoita ja opintokuraattoreita. YTHS:stä voi hakea terveydenhuollon palveluita. Kaikkia näitä kannattaa hyödyntää.”

Myös kolmas sektori tarjoaa tukea. Eri puolilla Suomea toimii esimerkiksi 23 Klubitaloa, joissa on saatavilla vertaistukea ja yksilöllistä ohjausta.

Opiskelun haasteiden ylittämisestä palkintona on lopulta valmistuminen omalta tuntuvaan ammattiin. Monenlaisten oppijoiden saaminen mukaan työelämään on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

”Kun ihmiset saavat omat supervoimansa käyttöön, paljastuu aivan huipputyyppejä”, Atte Rimppi sanoo.

”Yhdenkin opettajan tuki vie eteenpäin”

Anni Areniuksen tie nykyisiin sosionomiopintoihin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun on kulkenut monien vaiheiden kautta.

Adhd:tä hänellä alettiin epäillä ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, mutta diagnoosin saamiseen meni vielä useita vuosia. Jälkikäteen Anni on tajunnut, että adhd aiheutti hankaluuksia jo päiväkodissa ja peruskoulussa.

”Keskittyminen on ollut aina vaikeaa. Yläkoulussa sitten jo lintsasinkin paljon.”

Annin ensimmäinen koulutus oli media-assistentin tutkinto, mutta alalta oli vaikea löytää töitä. Henkilökohtaisena avustajana ja järjestöavustajana työskennellessään hän huomasi soveltuvansa tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaamiseen. Sosiaaliala alkoi kiinnostaa.

”Kävin kokeilemassa ammattikorkeakoulun pääsykokeissa. Mutta tajusin heti, että matematiikan osioiden suorittamiseen minulla ei ole mitään mahdollisuuksia. Valitsin sitten toisen tien.”

Anni osallistui niin kutsuttuihin polkuopintoihin, jotka ovat vaihtoehtoinen reitti ammattikorkeakouluun. Jos kurssit avoimen korkeakoulun puolella sujuvat riittävän hyvin, varsinaiseksi opiskelijaksi on mahdollista päästä ilman pääsykokeisiin osallistumista.

Lopulta Anni sai paikan tutkinto-opiskelijana tammikuussa 2021.

Hankalat digialustat

Opiskelun alkua ovat leimanneet erilaiset koronasta johtuvat etäjärjestelyt. Lähiopetuksessa Anni on ollut ensimmäisen kerran vasta kuluneena syksynä.

Opintojen arjessa pulmia ovat aiheuttaneet muun muassa erilaiset monimutkaiset digitaaliset kurssialustat.

”Joka kurssilla tieto esimerkiksi suorittamistavoista pitää osata kaivaa eri paikasta. Jonkinlainen yhtenäinen järjestelmä helpottaisi asioita kovasti”, Anni sanoo.

Adhd:n vaikutus on hänen mukaansa tuntunut esimerkiksi siinä, että kurssien lopputöiden jättäminen aikataulussa on ollut vaikeaa. Joillekin kursseille Anni on tämän vuoksi osallistunut jo useita kertoja.

Aluksi pyynnöt tuesta eivät tuntuneet tehoavan, mutta viimein apua on löytynyt.

”Yksi ihana opettaja otti asiani tosissaan. Hän tsemppasi ja räätälöi minulle oman tavan suorittaa hänen vetämänsä kurssi loppuun. Hän myös antoi yhteystiedot oppilaitoksemme erityisopettajalle”, Anni kertoo.

Haasteita huolimatta haaveissa on sosionomiksi valmistuminen. ”Uskon, että minulla on paljon annettavaa.”

Kuvat: Pexels