Kuvat tukevat lapsen arkea

Aivoliiton tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos kertoo, miten kuvat tukevat puheen- ja kielenkehitystä ja miten niitä kannattaa arjessa käyttää.

Milloin kuvat kannattaa ottaa käyttöön ja miksi?

Kuvien käyttäminen tukee kaikkien lasten puheen- ja kielenkehitystä, mutta erityisen tärkeitä ne ovat, jos lapsella on ilmaisun, ymmärtämisen, toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden tai hahmottamisen haasteita. Yleensä perheet aloittavat kuvien käytön, kun lapsi on 3–5-vuotias. Kuvat tukevat myös suomen kielen oppimista.

Kuvat ohjaavat lasta toiminnan suunnittelussa ja auttavat hahmottamaan ja ymmärtämään tilanteita. Ne toimivat myös muistamisen tukena ja auttavat lasta omaksumaan asioita paremmin.

Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun kuvien käyttöä harjoitellaan?

Kun kuvia otetaan perheessä käyttöön, kannattaa aloittaa sellaisista aiheista, jotka innostavat ja kiinnostavat lasta. Kuvat tulevat helpommin osaksi arkea, kun lapsella itsellään on motivaatiota käyttää niitä.

Toinen tärkeä asia on mallittaminen. Lapsi oppii kuvien käytön, kun aikuinen näyttää mallia, miten kuvia käytetään. Kun ollaan esimerkiksi lähdössä uimaan, osoitetaan uintikuvaa ja sanotaan samalla: ”Hei, nyt lähdetään uimaan.” On tärkeää, että aikuinen antaa mahdollisimman paljon esimerkkejä siitä, miten kuvia voi arjessa käyttää.

On hyvä mallittaa jo heti alusta alkaen myös arjen toistuvia tilanteita, kuten ruokailua ja iltatoimia. Päivittäin usein toistuvissa tilanteissa tulee paljon mekaanista harjoittelua, mikä tukee kuvien käytön opettelua.

Erittäin tärkeää on myös oma positiivinen suhtautuminen kuvien käyttöön. Aikuinen voi omalla asenteellaan vaikuttaa myönteisesti siihen, että lapsi innostuu kuvista.

Missä tilanteissa ja miten kuvia voi käyttää?

On tärkeää, että kuvat tuodaan monipuolisesti osaksi lapsen arkea, eikä niitä käytetä vain toiminnanohjaukseen. Lapsi voi kuvien avulla ilmaista mielipiteitään sekä tunnetilojaan ja omaa tahtoaan. Niitä voi käyttää leikkeihin, peleihin, hassutteluun ja pelleilyyn. Kuvia pitäisi käyttää samassa suhteessa kuin puhetta käytetään eri tilanteissa. On motivoivaa, kun kuvat ovat mukana lapselle tärkeissä asioissa, ei vain ohjeistamisessa.

Usein kuvien käyttö painottuu aluksi esineisiin ja asioihin, mutta olisi hyvä ottaa käyttöön myös muita sanoja, erityisesti tekemistä kuvaavia sanoja. Niiden avulla keskustelumahdollisuudet laajenevat. Esimerkiksi haluta-kuvalla voi ilmaista paljon asioita. Myös silloin on tärkeää sanoa asia ääneen ja vahvistaa lapsen viesti: ”Tarkoitatko, että haluat omenan?”

Kuvien yhteydessä puhutaan usein strukturoinnista. Mitä sillä tarkoitetaan?

Strukturoinnin avulla voidaan jäsentää asioita ja selkiyttää esimerkiksi aikaa ja tilanteita. Päivä- ja viikkojärjestykset helpottavat hahmottamaan, mitä minäkin hetkenä tai päivänä tapahtuu: ”Nyt on maanantai. Nukutaan yksi yö ja sitten on jalkapallotreenit.”

Päivä- ja viikkojärjestystä voidaan käyttää eri tavoin. Niihin voidaan merkitä kaikki päivittäin tapahtuvat asiat tai vain erityiset tapahtumat. Jos esimerkiksi lähdetään kyläilemään mummolaan lauantaina, voi sen päivän kohdalle laittaa isovanhemmista kuvan. Ennakointi on lapselle tärkeää ja luo turvaa.

Pilkotut toimintaohjeet helpottavat esimerkiksi vaatteiden pukemista: mikä vaate puetaan ensin päälle ja mikä sen jälkeen. Usein pukemisen aloittaminen voi olla lapselle vaikeaa. Silloin aikuisen on hyvä mallittaa, kunnes lapsi osaa itse. Kuvat voi asetella joko ylhäältä alas tai vasemmalta oikealle.

Lisäksi voi kuvittaa tiloja ja säilytyspaikkoja. Laatikoihin tai kaappeihin voi laittaa kuvat osoittamaan, mitä minnekin kuuluu: tänne laitetaan legopalikat ja tänne pikkuautot, tai tälle hyllylle laitetaan sukat ja tälle hyllylle t-paidat.

Millaisia kuvien pitää olla ja mistä niitä saa?

Kuvat voivat olla piirroskuvia, omia valokuvia, sanomalehdestä leikattuja tai netistä tulostettuja. Niitä voi myös piirtää itse. On myös mahdollista, että lapsi tarvitsee kommunikoinnin tueksi juuri tietyntyyppisiä kuvia, esimerkiksi konkreettisia valokuvia juuri niistä asioista, joista puhutaan.

Yksittäisiä kuvia voi pitää avainnauhassa tai pienessä lenksussa. Yhdessä voi olla esimerkiksi tunnetiloihin ja toisessa arjen asioihin liittyviä kuvia. Kuvista voi tehdä myös kuvakansioita.

Kotona seinällä voi olla päivä- ja viikkojärjestys ja siinä kuvia päivittäisistä tai tärkeimmistä tapahtumista tai niihin liittyvistä henkilöistä. Myös päiväkotiin voi tehdä pienen vihon, jossa on esimerkiksi äidin, isän ja sisarusten kuvat.

Jos lapsi ei ole vielä saanut ohjausta kommunikointiin, saa tietoa ja tukea muun muassa Aivoliiton ja Papunetin verkkosivuilta. Papunetin sivuilla on myös kuvapankki ja kuvatyökaluja, joiden avulla on helppo tehdä tulostettavia materiaaleja. Lisäksi on erilaisia sovelluksia ja ohjelmia, joita voi hyödyntää kommunikoinnin tukena. Voit tutustua niihin muun muassa Aivoliiton verkkosivuilla.