Laulaminen tukee lapsen kielenkehitystä
Arkisista asioista kertovat laulut auttavat mielekkäällä tavalla oppimaan suomen kieltä. Paljon toistoja ja selkeää kieltä sisältävät laulut tukevat myös lasten kielenkehitystä.
Kielinuppu-laulut ovat soineet jo pitkään monessa lapsiperheessä ja päiväkodissa. Niiden tahdissa on opittu numeroita, vuodenaikoja, metsän eläimiä ja kaverisuhteita.
Laulujen takana ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajat Katri Kunnas ja Sarah Goncalves. Kunnas on taustaltaan myös muusikko ja Goncalves monipuolinen musiikin harrastaja. He ovat säveltäneet ja sanoittaneet tähän mennessä jo 58 Kielinuppu-laulua.
Kunnas kertoo, että videoiden tekeminen aloitettiin vuonna 2017, kun he pohtivat, miten lauluilla voisi tukea suomen kielen oppimista.
”Aluksi Kielinuppu-laulut tehtiin maahanmuuttajataustaisille lapsille. Saimme niistä hyvää palautetta ja vähitellen niiden käyttö laajeni kaikkien lasten kielenkehityksen tukemiseen. Lauluja käytetään saamamme palautteen mukaan myös erityisopetuksessa ja maahanmuuttajataustaisten aikuisten kanssa.”
Kunnas kertoo, että lauluissa on useita elementtejä, jotka tukevat oppimista ja kielenkehitystä. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien sanojen määrään sekä sanojen toistamiseen ja lausumiseen. Myös aihepiireillä on merkitystä.
Lisäksi lauluista tehdyt videot tukevat oppimista. Mukana on vaihtelevasti kuvia, liikettä, tukiviittomia, laululeikkejä, ilmeitä ja eleitä.
Toisto auttaa oppimaan
Kunnas kertoo, että Kielinuppu-laulut tehdään tiettyjen kriteerien mukaan.
”Lauluillamme on tietynlainen kaava, jota ne noudattavat. Tärkeää on se, että jokaisessa laulussa on uutta sanastoa vain 20 % ja loput 80 % on sanaston kertaamista. Vaikka toistoa tulee paljon, se tapahtuu laulaessa huomaamatta.”
Koska sanoja mahtuu lauluun vain rajattu määrä – keskimäärin 20 eri sanaa – Kunnas toivoo, että ihmiset olisivat kekseliäitä ja vaihtelisivat niitä lapsen kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Esimerkiksi vaatteista kertovaan lauluun voi itse vaihtaa sopivat sanat sen mukaan, mitä lapsi on pukemassa päälle.
Toinen tärkeä piirre on se, että laulujen sanat lauletaan samalla tavalla kuin puhutaan toisin kuin perinteisissä lauluissa, joissa sanoja usein venytetään.
”Punainen lauletaan usein puu-nai-nen ja joulupuu on jou-luu-puu. Ne voivat aiheuttaa hämmennystä erityisesti silloin, kun kielen kanssa on haasteita tai on vasta oppimassa suomen kieltä. Venytetyssä punainen-sanassa onkin yllättäen puu ja nainen, ja joulupuun keskellä on luu”, Kunnas havainnollistaa.
Sanojen pitää olla hyvin selkeitä ja kuulostaa samalta kuin puhuttaessa. Näin laulusta voidaan ottaa suoraan sanoja ja lauseita puheeseen, eikä väärinkäsityksiä synny.
”Myös räppääminen on tehokasta oppimisen kannalta, koska siinäkään ei venytetä sanoja. Siksi meidänkin lauluissamme on mukana räppiosioita”, Kunnas kertoo.
Laulut kertovat arjesta
Kielinuppu-laulujen sanat ovat hyvin arkisia ja sellaisia, joita lapsi tarvitsee kielenoppimisen alkuvaiheessa.
”Uusin hittimme on Vessalaulu. Jokainen lapsi opettelee jossain vaiheessa vessassa käymistä, ja siihen liittyy paljon sanoja. Lapset ovat valtavan uteliaita oppimaan arjen asioita. Yritämme aina lauluja tehdessä miettiä, mitä lapsi näkee ympäristössään ja mitä taitoja hän tarvitsee”, Kunnas kertoo.
Laulujen erilaiset aiheet ja tasoerot mahdollistavat sen, että sopivia lauluja löytyy eri-ikäisille ja kielen oppimisen eri vaiheisiin. Osa lauluista sopii varhaiskasvatukseen ja osa kotiin.
”Esimerkiksi Mitä kissa sanoo -laulu on tehty pienille ja siinä riittää, että osaa äännellä mukana. Perhe on hieno juttu -laulussa käydään läpi perheenjäseniä ja Nallen talossa esitellään huoneita. On tärkeää, että aihepiiri on sellainen, josta lapsi innostuu”, Kunnas korostaa.
Arkisten aiheiden lisäksi lauluissa käsitellään myös tunteita ja vähän haastavampiakin asioita, kuten omien rajojen asettamista ja ei:n sanomista.
Rohkeasti laulamaan
Videot on koottu Kielinupun YouTube-kanavalle, jossa ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Lisäksi Kielinuppu on julkaisemassa syksyllä 2024 varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatun Kielinuppu-sovelluksen. Sen avulla laulujen käyttäminen päiväkodin arjessa on strukturoidumpaa ja tavoitteellisempaa. Sovelluksessa on huomioitu myös kuvatuki ja pelillisyys.
Kunnas haluaa kannustaa myös vanhempia laulamaan enemmän lasten kanssa. Laulutaidoilla ei ole merkitystä, vaan olennaista on läsnäolo, vuorovaikutus ja yhteinen tekeminen. Laulun avulla myös moni arjen haastava tilanne voi sujua paremmin.
”Jos on esimerkiksi lähdössä lapsen kanssa ulos, eikä lapsi halua pukea, voi ryhtyä laulamaan ’puetaan, mitä päälle puetaan’. Se saa usein lapsen keskittymään paremmin. Kaikenlainen hassuttelu ja leikittely on myös sallittua.”
Jos laulaminen on itselle vaikeaa, voi aina kuunnella lapsen kanssa valmiita kappaleita. Niiden mukana voi olla myös helpompi laulaa.
”Rohkaisen kaikkia laulamaan – tilanteessa kuin tilanteessa”, Kunnas kannustaa.
Katri Kunnas on mukana Aivoliiton järjestämässä Kartalle kielihäiriöstä -webinaarissa 18.10. Kunnas kertoo Kielinuppu-laulujen käytöstä lasten suomen kielen kehityksen tukena. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.10.
