Matemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisutehtävät edellyttävät keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitämistä. Matemaattiset tehtävät kuvataan usein kirjallisesti, mikä aiheuttaa lisähaasteita kielen ja lukemisen kanssa kamppaileville.
Matematiikan oppimisessa opetuksen laatu on tärkeintä. Hyvästä yleisopetuksesta huolimatta koululuokassa on tavallisesti 1–2 oppilasta, jotka eivät koko kouluaikana opi kunnolla laskemaan ja joista numeroiden maailma tuntuu etäiseltä ja jopa ahdistavalta.
Kun haasteet ovat jo peruslaskutaidossa, puhutaan dyskalkuliasta. Sanan keksi ruotsalainen neurologi Henschen tutkiessaan kielihäiriöisiä aikuispotilaita. Osalle hänen potilaistaan numerot olivat vaikeampia kuin kirjaimet, osalla päinvastoin. Tästä Henschen päätteli, että numeroiden käsittely mielessä on kielestä ja lukutaidosta erillinen prosessi. Nämä sata vuotta vanhat havainnot ovat myöhemmin osoittautuneet oikeaan osuneiksi.
Lukumäärien käsittely aivoissa tukeutuu siihen erikoistuneeseen hermoverkkoon. Jokaisessa matemaattisessa ajatuksessa on kuitenkin tarkkaavuus, muisti, hahmottaminen ja kielelliset taidot eri määrin mukana. Matemaattiset taidot ovat yleensä heikompia niillä, joilla on useampia aivotoiminnallisia haasteita, koska on vähemmän taitoja, johon ajattelussa tukeutua.
Kielihäiriö ja dyskalkulia
Numerot ovat kulttuurisia symboleja, jotka opitaan vuorovaikutuksessa. Numerosanat opitaan muun sanaston mukana. Lukusanojen luettelemistaitojen kehitys ennustaa peruslaskutaitojen kehitystä. Mitä näppärämmin oppii luettelemaan lukuja oikeassa järjestyksessä, sitä helpompaa on harjoitella yhteen- ja vähennyslaskutaitoja.
Koulussa on perusteltua pitää tavoitteena, että pienillä luvuilla yhteen- ja kertolaskut opitaan muistamaan ulkoa. Tämä helpottaa merkittävästi laskemisen opettelua isommilla luvuilla ja arjen päässälaskuissa. Vähennyslaskujen opetteluun ulkoa ei samalla tavalla koulussa keskitytä. Niiden kohdalla erilaisten hajotelmien ja laskustrategioiden opettelu on keskeisin keino.
Tarkan tiedon hakeminen muistista on haastavaa lapsille, joilla on kielihäiriö tai lukemisvaikeuksia. Vaikka lapsi ymmärtäisi laskemisen idean, niin oikea vastaus ei tule mieleen. Pää tuntuu tyhjältä tai on täynnä laskuja ja vastauksia, mutta niiden välillä ei tunnu olevan yhteyttä. Tätä kutsutaan häiriövaikutukseksi. Toistensa kanssa samankaltaisten asioiden, kuten kertotaulussa, tarkka mieleen palauttaminen on vaikeaa. Harjoitusteknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää tätä häiriövaikutusta.
Matemaattiset ongelmanratkaisutehtävät kuvataan usein kirjoitettuna. Tämä on lisähaaste kielen ja lukemisen kanssa kamppailevalle tai kieltä vasta opettelevalle maahanmuuttajalle. Ongelman esittäminen kuvallisena tai toiminnallisena on useimmiten ymmärtämistä tukevaa. Kun kieleen ei voi tukeutua ajattelussaan, on turvauduttava muihin tapoihin pyrkiä ymmärtämään, mitä lukumäärille tehtävätilanteessa tapahtuu. Aina toiminnallinen tapa opettaa ja opetella ei ole paras ratkaisu.
Adhd ja dyskalkulia
Matemaattinen ajattelu vaatii katkeamatonta tarkkaavuuden ylläpitämistä ja keskittymistä. Luettele lukuja sadasta alaspäin seitsemän välein (100, 93, 86…) ja koeta tehdä samaan aikaan jotain muuta – haastavaa ellei mahdotonta.
Mitä automatisoituneemmasta taidosta on kyse, sitä vähemmän tarkkaavuuden haasteet sen suoritusta häiritsevät. Siksi adhd:n vaikutukset matemaattisiin taitoihin ovat suurimmillaan, kun taitoja vasta opetellaan.
Adhd:n oireet jaetaan kolmeen kategoriaan: keskittymiskyvyttömyyteen, yliaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Keskittymisen ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet (vaikeus kohdentaa, ylläpitää ja siirtää tarkkaavuutta), häiriöherkkyys, yksityiskohtien huomiotta jättäminen ja lyhytjänteisyys ovat tavanomaisimmin yhteydessä haasteisiin oppia matematiikkaa. Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus eivät samalla tavalla ole yhteydessä laskutaitojen oppimisen haasteisiin.
Primaari ja sekundaari dyskalkulia
Dyskalkulia voidaan jakaa primaariin ja sekundaariin. Primaarissa ongelma on lukumääriä käsittelevässä hermoverkossa. Sekundaarissa oppimisen vaikeuksia aiheuttaa jokin muu tekijä, kuten kielen tai keskittymiskyvyn haasteet. Sekundaarissa dyskalkuliassa lukumäärien ja niiden suhteiden ymmärrys voi kehittyä erittäinkin hyväksi, ja haasteet näkyvät vain silloin, kun tehtävä edellyttää sitä kognitiivista kykyä, jossa haasteita on. Siksi kielihäiriöstä huolimatta ymmärrys lukumääristä ja matematiikasta voi kehittyä hyväksikin.
Primaari ja sekundaari dyskalkulia voivat esiintyä myös samaan aikaan. Usein tarvitaan neuropsykologin tutkimuksia, jotta voidaan selviää ongelmien tarkka luonne. Primaariongelmassa kuntoutuksen pääkohde on lukumääräisyyden tajun kehittäminen. Sekundaarissa kuntoutuksen kohde on itse ydinongelma, jolloin esimerkiksi keskittymiskyvyn paraneminen adhd:ssä näkyy myös laskutaitojen oppimisen paranemisena.
