Miten lapsen lukemaan oppimista voi tukea?

Lapsellamme on todettu kehityksellinen kielihäiriö. Hän on nyt 5-vuotias ja haluaisi innokkaasti oppia lukemaan. Voimmeko jotenkin tukea lukemaan oppimista vai onko siitä haittaa?

Onpa hienoa kuulla, että lapsen oma halu oppia lukemaan on herännyt. Oma kiinnostus on yksi tärkeimmistä asioista itse lukutaidon oppimisen kannalta. Siksi onkin tärkeää, että kotona huomataan tämä lapsen kiinnostus ja sitä kannustetaan sekä ylläpidetään aktiivisesti. Kiinnostusta voi herätellä ennen kaikkea luomalla ympäristön, jossa luetaan ja lukemiseen kannustetaan.

Kiinnostusta ja motivaatiota lukemista kohtaan kannattaa tukea esimerkiksi yhteisillä lukuhetkillä ja luoda siten positiivisia hetkiä lukemisen äärellä. Yhdessä lukeminen on tärkeää pitkälle kouluikään, vielä senkin jälkeen, kun lapsi on oppinut itse lukemaan. Tämän on tutkitustikin todettu ennustavan hyvää lukutaitoa. Myös kirjastossa käyminen, äänikirjojen kuuntelu ja aikuisten oma malli lukemiseen vaikuttavat lapsen kiinnostukseen kirjoista ja lukemisesta.

Ennen varsinaisen lukutaidon oppimista on tärkeää tukea myös lapsen monipuolisen sanaston kehittymistä. Laaja sanavarasto on tärkeä luetun ymmärtämisen taidoille. Lapsen kanssa jutteleminen ja monipuolinen asioista keskustelu sekä kirjojen lukeminen kartuttavat lapsen sanavarastoa ja vahvistavat kuullun ja myöhemmin luetun ymmärtämistä.

Merkki kiinnostuksesta lukemiseen on myös se, että lapsi kiinnittää huomiota teksteihin ja alkaa kysellä kirjaimista sekä sanoista. Tähän kannattaa kannustaa ja auttaa lasta. Voitte esimerkiksi bongailla tuttuja tekstimuotoisia logoja ympäristöistänne, opetella tunnistamaan oman nimen muiden nimien joukosta ja miettiä, miten se kirjoitetaan tai etsiä mainoslehdistä tuttuja kirjaimia.

Kaikenlainen huomion kiinnittäminen kirjaimiin, sanoihin ja kirjoituksiin tukee lukemisvalmiuksien kehittymistä. Tämä on tärkeää etenkin silloin, jos lapsen oma kiinnostus kirjaimia kohtaan ei herää luontaisesti. Onhan kirjainten tunteminen ensimmäisiä lukutaidon kehityksen rajapyykkejä.

Yksi lukemisvalmiuksien osataito on fonologinen tietoisuus, millä tarkoitetaan kykyä tunnistaa puheesta äänteitä, tavuja, sanojen rajoja ja ominaisuuksia sekä yhdistää näitä erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Myös näiden taitojen kehitystä voi tukea kodin arjessa. Voitte esimerkiksi miettiä ja kuunnella, missä sanoissa kuuluu ärrän pärinää tai ässän suhinaa, mikä taas alkaa suu auki aalla, entä mitkä sanat ovat ihan lyhyitä, mitkä taas hirvittävän pitkiä.

Sanoilla voi leikkiä, esimerkiksi keksiä riimejä, pilkkoa sanoja osiin tai keksiä omia sanoja, jotka vaikkapa alkavat samalla kirjaimella. Tutkimusten mukaan sanojen alku- ja loppuäänteen tunnistaminen ennakoi lukutaidon kehittymistä. On tärkeää ihmetellä näitä asioita yhdessä lapsen kanssa positiivisessa vuorovaikutuksessa, jolloin motivaatio oppimiseen säilyy korkeana.

Kun lukemisen valmiuksien tukeminen ja harjoittelu on ajankohtaista, lapsen innostuksen ruokkimisesta ei voi olla lapselle haittaa. Vanhempi saa kuitenkin olla rauhassa omassa vanhemman roolissaan, sillä sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa ammattitaitoiset opettajat työskentelevät näiden asioiden äärellä.

Vanhempana tärkeintä on innostaa, kannustaa ja suojella motivaatiota ja siten säilyttää positiivinen suhtautuminen niin lukemaan oppimiseen kuin pidemmällä aikavälillä itse lukemiseen. Motivaation löytyminen ja etenkin säilyminen saattaa olla hankalaa etenkin silloin, kun lapsella on todettu kehityksellinen kielihäiriö tai muu neurokehityksellinen haaste, joka vaikeuttaa lukemaan oppimista. Siksi lapsen tunteminen ja yksilöllinen tukeminen sekä kannustaminen on kaikkein tärkeintä.