Oikea diagnoosi vaikuttaa moneen asiaan

Olen miettinyt diagnoosin merkitystä – mihin sitä oikein tarvitaan?

Diagnoosi eli taudinmääritys kertoo, mistä henkilöllä olevat oireet (toimintakyvyn häiriö) lääketieteellisen käsityksen mukaan johtuvat. Diagnoosi merkitään sairauskertomukseen WHOn ICD-10-tautiluokituksen mukaisilla koodeilla (esimerkiksi F90.0 ADHD).

Sana diagnoosi tulee kreikan kielestä sanoista ”dia” läpi ja ”gnosis” tieto, ja tarkoittaa sananmukaisesti ”seulomista tiedon läpi”. Lääkäri onkin koulutuksensa aikana saanut hyvin laajan tietopohjan ihmisen sairauksista ja terveyteen sekä toimintakykyyn vaikuttavista asioista voidakseen tulkita esitietoja, havaintoja ja tutkimustuloksia asianmukaisesti.

Erotusdiagnostisesti ja hoidon kannalta merkitystä on esimerkiksi sillä, johtuuko rintakipu lihaspistosta vai sydäninfarktista, joten olennaiset yksityiskohdat on osattava tunnistaa ja tulkita oikein.

Diagnoosin avulla annetaan henkilön oireille nimi. Diagnoosi sisältää myös käsityksen sairauden syistä ja tietoa tulevaisuudesta eli ennusteen sairauden kulusta ja vaikutuksesta ihmisen elämään. Diagnoosin saaminen voi olla pelottavaa (esimerkiksi syöpä), mutta myös helpotus (”ei syöpä vaan lihasrevähtymä”).

Toiseksi diagnoosin avulla voidaan valita tutkimustietoon perustuva, tehokas hoito tai kuntoutusmuoto. Diagnoosin viivästyminen voi oikean hoidon puuttumisen vuoksi altistaa lisäongelmille tai sairauden vaikeutumiselle.

Kolmanneksi diagnoosi voi varmistaa hoitoon tai kuntoutukseen pääsyn ja joidenkin lakisääteisten etuuksien saamisen (esimerkiksi sairauspäiväraha, vammaistuki).

Neljänneksi diagnoosi voi auttaa muita ihmisiä ymmärtämään erilaisuutta tai löytämään keinoja esimerkiksi adhd-lapsen auttamiseen ja ymmärtämiseen.

Diagnoosi voidaan kokea leimaavaksi, ja joskus se voi alkaa määritellä ihmisen käsitystä itsestään tai toimintakyvystään. Kuitenkin ihminen saatetaan määritellä ilman diagnoosiakin oireiden perusteella hyvinkin negatiivisesti, tai oireet voivat tulla osaksi minäkuvaa toimintakykyä rajoittavalla tavalla.

Oikea diagnoosi tukeekin parhaimmillaan myös selviytymistä, kun ihmisen ymmärrys omasta itsestään ja toimintakykyyn vaikuttavista asioista lisääntyy.

Diagnoosin lisäksi merkitystä on siten myös sillä, millaista tietoa sairaudesta tai häiriöstä on käytettävissä ja millaisessa yhteydessä diagnoosia käytetään. Vaikka ihminen ei voi valita sairauksiaan, voi hän valita sen,
miten suhtautuu sairauteen ja sen kanssa selviytymiseen.