Onnistumiset arjessa vahvistavat adhd-oireisen lapsen itsetuntoa ja toimintakykyä
Adhd-oireiset lapset voivat tarvita aikuisen tukea leikkitaitojensa kehittämiseen ja rohkaisua ystävyyssuhteiden luomiseen. Onnistumisen kokemukset ovat kaikille lapsille tärkeitä!
TARUA: Adhd-oireiset lapset eivät osaa leikkiä lainkaan.
Kaikki lapset osaavat leikkiä – omalla tavallaan. Aina oirekuva ei vaikuta leikkimiseen lainkaan, itselle mielekäs leikin maailma voi imeä mukaansa ja tukea keskittymistä. Joskus adhd-oireet näkyvät leikissä enemmän. Esimerkiksi voimakas impulsiivisuus voi näyttäytyä suurina tunteenpurkauksina ja harkitsemattomana käyttäytymisenä leikkikaveria kohtaan, jolloin aikuisen säätelyapua ja tukea tarvitaan yhteisleikin harjoitteluun.
Leikkitaitoihin voivat vaikuttaa muun muassa vaikeus pysyä leikissä pitkäjänteisesti, huomioida leikkikaverin aloitteita ja reagoida niihin joustavasti, suunnitella leikin tapahtumia sekä kyky muistaa yhdessä sovitun leikin sääntöjä. Sopivasti leikille raamit luova rajattu leikkitila voi auttaa lasta leikkiin syventymisessä. Leikki on myös leikkisää asennetta ja tilannehuumoria.
TARUA/TOTTA: Adhd-oireiset lapset kuormittuvat arjesta eivätkä tarvitse harrastuksia.
Adhd-oireiset lapset joutuvat pinnistelemään päiväkodin ja koulun arjessa joskus toisia enemmän kyetäkseen keskittymään ja toimimaan ympäristön odotusten mukaisesti. Vanhemman on hyvä tunnistaa, ettei harrastaminen ole itsetarkoitus. Toisaalta harrastukset tarjoavat mahdollisuuden solmia kaverisuhteita sekä saada onnistumisen kokemuksia itselle merkityksellisestä toiminnasta. Harrastuksissa opitaan taitoja ja kuulutaan joukkoon.
TARUA: Adhd-oireiset lapset ovat aina parhaimmillaan vauhdikkaissa rymyleikeissä.
Kaikki adhd-oireiset lapset eivät ole lainkaan vilkkaita. Heille liikunnalliset rymyleikit voivat olla hämmentäviä ja pelottavia tilanteita, joihin mukaan menemiseen tarvitaan aikaa. Toisille vauhdikkaat leikit tarjoavat kehon janoamaa liikettä ja mahdollisuuden energian purkamiseen. Silloin energian purkamisen jälkeen voi olla mahdollista pysähtyä myös kirjojen, pelien tai rauhallisempien puuhien maailmaan.
TOTTA/TARUA: Adhd-oireiset lapset ovat luovia.
Luovuus asuu meissä jokaisessa! Adhd-piirteisiä kuvataan usein spontaaneiksi, ja heillä on kyky tarttua hetkeen sekä aistia ja reagoida herkästi ympäristön tapahtumia. Luovuuden toteuttamiseen on monenlaisia keinoja. Luovaa asennetta ja arjen kokeilukulttuuria edustavat niin Pelle Pelottomat kuin kurinalaisesti ja sinnikkäästi taitojaan harjoittavat eri instrumenttien soittajat.
TOTTA: Adhd-oireinen lapsi tarvitsee toisia useammin tukea kaverisuhteisiin.
Erilaiset adhd-oireet vaikuttavat sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen eri tavoin, ja usein pieni adhd-oireinen lapsi tarvitsee aikuista rinnalleen.
Tuki voi auttaa lasta kontaktin luomisessa rakentavalla tavalla, yhteisten leikkien suunnittelussa ja toisen näkökulman hahmottamisessa. Lapsi voi tarvita tukea myös pulmatilanteiden ratkaisemiseen, itsesäätelyn taitojen vahvistamiseen sekä vahvojen tunteiden yli pääsemiseen ristiriitatilanteissa.
Aikuisen on hyvä olla kiinnostunut lapsen kaverisuhteista ja tarvittaessa tarjota tukea lapsen ikätaso huomioiden. On hyvä tutustua myös päiväkoti- tai koululuokan toisiin vanhempiin kaverisuhteiden tukemiseksi.
TARUA: Adhd johtaa yksinäisyyteen ja kaverittomuuteen.
Lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet oivaltamalla ja tarvittavalla tuella jokainen lapsi voi löytää itselleen tärkeän ystävän. Joskus adhd:hen liitetyt myönteiset piirteet, kuten rohkeus ja avoimuus, myös edistävät ystävyyssuhteiden muodostamista.
Lähiympäristöjen, kuten koulun ja naapuruston, lisäksi uusia kaverisuhteita voivat tarjota harrastukset, vertaistuelliset toiminnat, kuntoutusryhmät sekä verkossa toimivat yhteisöt. Adhd-oireinen lapsi voi negatiivisten arkikokemusten vuoksi tarvita runsaasti rohkaisua ystävyyssuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Vanhemman tärkeä viesti lapselle voisi olla: Olet arvokas ja tärkeä sellaisena kuin olet.
