Päätoimittajalta: Yhteinen pääomamme

Tällä viikolla vietetään kehityksellisen kielihäiriön tietoisuusviikkoa. Viikon aikana lisäämme tietoisuutta siitä, miten kielihäiriö vaikuttaa eri elämänvaiheissa ja toimintaympäristöissä. Kehityksellisen kielihäiriön esiintyvyys on noin 7 prosenttia, ja puhe viivästyy noin 19 prosentilla lapsista. Se on siis yksi yleisimmistä neurokirjon haasteista.

Aivoliiton uuden päivitetyn strategian mukaan liitto panostaa jatkossa aiempaa enemmän kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviin asioihin. Sen myötä myös neurokirjo-yhteistyö esimerkiksi ADHD-liiton ja Autismiliiton kanssa koetaan tärkeäksi. Aivoliiton omistama yhtiö, Aivoliiton palvelut oy, on jo vahvasti tällä toimintakentällä, sillä se on toteuttanut muutaman vuoden ajan Kelan palveluntuottajana perhekursseja adhd:n, autismin kirjon ja kehityksellisen kielihäiriön näkökulmasta.

Uutta Aivoliiton strategiassa on sen roolin kasvattaminen kaikkien Suomessa asuvien aivoterveydestä huolehtijana. Kansallinen aivoterveysohjelma julkistettiin viime vuoden lopulla. Sitä ennen Aivoliitto kumppaneineen koordinoi sen valmistelutyötä noin vuoden ajan. Ennakoiva lähestymistapa, suojaavien tekijöiden korostaminen ja vaikuttavuusperusteisuus ohjasivat tuota työskentelyä, ja niinpä ohjelma onkin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Aivoterveysohjelman tarkoituksena on tavoitella, jokaisen yksilöllinen tilanne huomioon ottaen, aivojen mahdollisimman eheää rakennetta ja hyvää toimintaa – tässä ja nyt. Ohjelmassa aivoterveyttä tarkastellaan lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden näkökulmasta. Lasten ja nuorten osalta painotetaan erityisesti sitä, että noina ikäkausina luodaan pohja elinikäiselle aivoterveydelle ja hyvinvoinnille.

Lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeä antaa aivojen kypsymiselle kasvurauha, tukea aivojen ja yksilön normaalia, ikäkauteen liittyvää kehitystehtävää ja erityisesti stressinsäätelymekanismien kehittymistä. Samalla muistutetaan, kuinka tärkeää on ottaa huomioon kehitykselliset haasteet, mahdollistaa osallisuus ja yhteenkuuluvuus sekä estää näin syrjäytymistä.

Ohjelman pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Se voidaan saavuttaa neljän tavoitteen avulla: aivoterveys- ja sairausymmärrys sekä aivojen hyvinvoinnin arvostus on vahvistunut, aivoergonomia on otettu huomioon toimintaympäristöissä, jokaisella on mahdollisuus virkistävään ja palauttavaan uneen sekä kuulumisen tunne on vahvistunut – kaikki kansalaiset ovat kanssalaisia. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään luonnollisesti myös riittävään fyysiseen aktiivisuuteen, terveelliseen ravitsemukseen ja päihteettömyyteen.

Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen valtakunnallisesti edellyttää monien eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden toimintaa sekä ennen kaikkea yhteistyötä. Suomen yhteisestä pääomasta huolehtiminen onkin haaste ja mahdollisuus meille kaikille.

Hyvää kehityksellisen kielihäiriön tietoisuusviikkoa!

Osallistu Kartalle kielihäiriöstä -webinaariin 20.10. Webinaarissa on aiheena muun muassa aivoterveellinen toimintaympäristö, josta on puhumassa varhaiskasvatuksen professori Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta.

Verraton on ADHD-liiton ja Aivoliiton yhteinen verkkolehti, jonka päätoimittajina ovat ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén ja Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö.