Tuen avulla omaan kotiin
Ilmi Porterfield on kaivannut kehityksellisen kielihäiriön ja adhd:n vuoksi tukea itsenäistymiseen. Hän kiittää saamastaan rohkaisusta Nuotti-valmennusta ja Aivoliiton Nuortentaloa.
Kuopiolainen Ilmi Porterfield, 20, on tällä hetkellä tyytyväisempi elämäänsä kuin ehkä milloinkaan aiemmin. Hänellä on kotinaan pieni mutta viihtyisä kaksio Kuopiossa sijaitsevassa Nuortentalossa ja asuinkumppanina oma rakas Wolfy-koira. Kahtena päivänä viikossa hän käy töissä hevostilalla.
Tähän pisteeseen Ilmi kertoo päässeensä monen vaiheen kautta. Hänellä diagnosoitiin kehityksellinen kielihäiriö jo varhaislapsuudessa. Lisäksi haasteita ovat aiheuttaneet adhd ja masennus.
”Koulussa esimerkiksi luetun ymmärtäminen oli tosi vaikeaa. Mutta sain kyllä apua opettajilta ja muilta aikuisilta. Kävin puheterapiassa, ja siirryin jo pienenä erityisluokalle”, Ilmi muistelee.
Kielen pulmat vaikuttivat kuitenkin myös kaverisuhteisiin. Ilmi kertoo, että keskusteluihin osallistuminen tuntui monesti hankalalta.
”En vain saanut aina vastattua tarpeeksi nopeasti, kun joku kysyi minulta jotain. Sitten pahoitin muiden kommenteista mieleni, vaikka he eivät olisi tarkoituksella olleet ilkeitä.”
Vertaistukena lapsuudessa oli kaksoisveli, jolla on ollut samansuuntaisia pulmia.
Taide ja eläimet läheisiä
Perheelle arveltiin toisinaan, että Ilmin kehityksellinen kielihäiriö saattaisi johtua kaksikielisyydestä. Ilmin Yhdysvalloissa syntynyt äiti käytti kotona lähes yksinomaan englantia.
”Joskus äitiä neuvottiin puhumaan suomea meille lapsille. Onneksi hän ei silti tehnyt niin. Olen tosi tyytyväinen, että englanti on minulla ihan yhtä vahva kuin suomi. Sen ansiosta olen esimerkiksi saanut netissä paljon kavereita ympäri maailmaa.”
Ilmi kertoo käyttävänsä ajattelemiseen tasapuolisesti molempia kieliä.
”Ja koirallekin puhun sujuvasti sekaisin suomea ja englantia”, hän nauraa.
Yläkoulun Ilmi kävi taidepainotteisella luokalla, ja peruskoulun päätyttyä hän onkin haaveillut yhtenä vaihtoehtona taidealan opinnoista. Toistaiseksi paikkaa niihin ei ole auennut.
”Minulle taide on silti enemmän tapa ilmaista itseä kuin mahdollinen ammatti. Tykkään, kun ei tarvitse käyttää sanoja. Pidän kuvataiteesta, valokuvaamisesta ja musiikista.”
Toinen Ilmin ehdoton intohimo ovat eläimet, joten myös eläinten kanssa työskenteleminen kiinnostaa yhtenä uravaihtoehtona.
”Eläinten hoitamisessa on sama juttu kuin taiteessa: ei ole pakko koko ajan puhua. Eläimet eivät kiusaa, ja ne ovat rakkaita.”
Kaipuu omaan vapauteen
Ilmi ehti haaveilla melko pitkään muuttamisesta omaan kotiin. Häntä kuitenkin arvelutti kaikkien arjen velvollisuuksien hoitaminen yksin.
”Lisäksi jännitti, mitä perhe ajattelisi. Mutta kyllä täysi-ikäisenä tietysti jo kaipaa omaa vapautta”, hän sanoo.
Tarvittava rohkeus löytyi lopulta, kun Ilmi osallistui Nuotti-valmennukseen. Se on 16–29-vuotiaille suunnattua räätälöityä tukea, jossa nuori saa henkilökohtaisen valmentajan.
”Siinä juteltiin paljon ja käytiin läpi monenlaisia elämän tärkeitä asioita. Valmennus auttoi minua avautumaan omista toiveistani”, Ilmi sanoo.
Lisärohkaisua antoi mökkireissu, jonka aikana Ilmi jäi itsekseen mökkeilemään kaksoisveljen lähdettyä kotiin jo hieman aiemmin. Yksinolo tuntuikin yllättävän hyvältä.
”Sitten Nuotti-valmentaja ehdotti minulle tätä Nuortentaloa. Ilman häntä en olisi edes tiennyt, että tällaista tuettua asumista on olemassa.”
Nyt Ilmi on asunut Nuortentalossa jo vähän yli vuoden. Mukana lapsuudenperheestä muutti Wolfy-koira.
Ihana rauha
Omassa kodissaan Ilmi pitää eniten rauhasta ja hiljaisuudesta.
”Tämä on kolmannessa kerroksessa, joten kadultakaan ei kuulu meteliä. Lisäksi tykkään siitä, miten taivas näkyy ikkunoista. Joskus yöllä on kiva katsella, kun kuu paistaa sisään ja valaisee koko huoneen”, Ilmi sanoo.
Myös sijainti on hänen mielestään hyvä. Lähellä on kauppoja, ja bussi kulkee kätevästi kodin vierestä.
Tukea arjen askareisiin on tarjolla riittävästi. Joku Nuortentalon tutuista ohjaajista tulee käymään Ilmin luona aina arkisin aamupäivällä kello 10.30.
”Ohjaajan kanssa mennään ehkä lenkille tai vaikka pestään pyykkiä. Ja jos on joku lääkärikäynti, otan ohjaajan mielelläni tueksi. Myös kaikenlaisten Kela-asioiden ja muiden virallisten juttujen hoitaminen tuntuu edelleen yksin aika monimutkaiselta”, Ilmi sanoo.
Tallilla töissä käymisen ja Wolfy-koiran kanssa ulkoilemisen lisäksi aika kuluu pelaillen ja luovia juttuja tehden.
”Tykkään myös sisustaa ja laittaa kotia. Tiskaamista taas vihaan, ja se saattaa unohtua välillä pitkäksikin ajaksi”, Ilmi tunnustaa.
Hän sanoo olevansa ennen kaikkea erittäin iloinen siitä, että haasteista huolimatta omaan kotiin muuttaminen on sujunut näin hyvin.
”Olen tosi ylpeä itsestäni. Nyt luotan siihen, että elämä kyllä onnistuu. Mutta ilman tukea en olisi tähän pystynyt. Kaikille muille nuorille haluan sanoa, että apua kannattaa hakea ja ottaa vastaan.”
Tutustu Nuortentalon toimintaan.
