Tukikeinot käyttöön liikuntaryhmässä

Erilaiset keinot auttavat sekä ohjaajaa että vanhempaa tukemaan lasta liikuntaharrastuksessa. Näiden vinkkien avulla myös lapset, joilla on esimerkiksi kehityksellinen kielihäiriö, pystyvät osallistumaan paremmin.

Oona Järvinen on ohjannut 16-vuotiaasta lähtien lapsia ja nuoria liikunnan ja erityisesti kilpauinnin parissa.

”Silloin kun itse aloitin valmentamisen, en välttämättä ymmärtänyt, että kaikki eivät käsitä asioita samalla tavalla selitettynä. Kirjoitimme uintivalmennuksessa paljon ohjeita taululle puheen tukemiseksi, mutta siitä huolimatta kaikki eivät aina ymmärtäneet ohjeistusta.”

Keskimäärin jokaisessa liikuntaryhmässä on lapsia, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai joilla on ollut puheen kehityksen viivästymää. Vaikka kieli kehittyisi myöhemmin normaalisti, usein jää haasteita, jotka voivat vaikuttaa liikuntaharrastuksessa, kuten kömpelyyttä tai tarkkaavuuden häiriöitä.

Liikuntaryhmässä voi olla myös lapsia, joiden on vaikea keskittyä, hahmottaa tehtäviä liikkeitä tai vaikkapa rauhoittua. Kaikki lapset hyötyvät ohjauksen tukikeinoista.

Oona kertoo muistuttelevansa itseään edelleen ohjeita antaessa rauhallisuudesta ja yksinkertaistamisesta, etenkin uusissa kohtaamisissa ja uuden ryhmän kanssa. Hän on ollut Aivoliitossa mukana luomassa Hoppi-työkalupakkia kaikille nuorille, joilla on haasteita liikuntaryhmissä.

”Yksinkertaistaminen on tärkeää, ettei selitä asioita monimutkaisesti. Anna yksi ohje kerrallaan ja pidä asiat simppeleinä. Se auttaa koko ryhmää, mutta etenkin lapsia, joilla on kielellisiä pulmia.”

Kerro tukikeinoista ohjaajalle

Jos ryhmässä on lapsia, joilla on erityisiä haasteita liikuntaryhmässä, voi taustalla olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, adhd, autismikirjon häiriö tai kehityksellinen kielihäiriö. Ohjaajan ei ole kuitenkaan välttämätöntä tietää lapsen diagnoosia, vaan ymmärtää lapsen haasteet ja mikä niihin auttaisi.

Lapselta ja nuorelta kannattaa kysyä, mikä häntä voisi auttaa. Yläkouluikäinen nuori osaa jo itse kertoa, millaiset apukeinot hän kokee hyödyllisiksi, mutta mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on huoltajilta saatu tieto. Vanhempien kannattaakin myös itse tutustua tukikeinoihin, jotka voisivat auttaa lasta ryhmässä ja vinkata niistä valmentajalle.

”Kannustan rohkeasti puolin ja toisin ottamaan asioita esille, sillä se hyödyttää kaikkia”, rohkaisee Oona.

Kilpauintia valmentaessaan Oona on käyttänyt ohjauksen apukeinona videointia. Hän on kuvannut oman suorituksensa videolle, ja muiden mallisuorituksia on katsottu paljon YouTubesta. Myös lapsen suoritus on kuvattu videolle, josta tekniikkaa on katsottu yhdessä jälkikäteen.

Erilaiset kommunikointikeinot käyttöön

Kaisa Tivonen tutki liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielmassaan, kuinka liikuntaseurat tukevat lapsia, joilla on kielellisiä pulmia. Aineisto kerättiin keväällä 2022 yhteistyössä Aivoliiton kanssa kyselytutkimuksella, johon vastasi 85 iältään 5–10-vuotiaiden lasten parissa toimivaa seuraa.

Seuratoimijoista 63 prosenttia oli havainnut suoraan puheeseen tai vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Tällöin esimerkiksi puhetta korvaavat ja tukevat keinot auttavat. Niitä ilmoitti käyttävänsä seuroista noin puolet, mutta systemaattisesti vain seitsemän prosenttia. Moni seuroista korosti vastauksissaan huoltajan roolia tiedonantajana.

Erilaisia kommunikointikeinoja ohjauksen tueksi ovat esimerkiksi kuvat, tukiviittomat, ilmeet ja eleet sekä piirtäminen. Kaisa on valmistunut liikuntalääketieteen koulutusohjelmasta ja opiskelee tällä hetkellä puheterapeutiksi. Hän myös ohjaa tällä hetkellä lapsia ja nuoria maastopyöräilyn saloihin.

”Käytän maastopyöräilyssä eniten ohjaajan mallia puheen tukena esimerkiksi ajotekniikkaan tai varusteisiin liittyen. Lisäksi käsimerkit esimerkiksi hidastamiseen, kääntymiseen ja paikan vaihtamiseen ovat ahkerassa käytössä.”

Aloita yhdestä keinosta

Kaisa kannustaa aloittamaan ohjauksen tukikeinojen opettelun yhdestä asiasta kerrallaan. Kommunikointia tukevien keinojen lisäksi on esimerkiksi toiminnanohjausta ja hahmottamista helpottavia keinoja.

”Esimerkiksi se, että aloittaa ja lopettaa kerrat aina samalla tavalla, voi olla riittävän pieni steppi otettavaksi. Sitten kun se sujuu, voi kokeilla seuraavaa keinoa.”

Maastopyöräilyssä Kaisa käy aina aluksi läpi sen kerran tavoitteen ja miten siihen pyritään. Lisäksi käydään läpi, että pyörä on ajokunnossa. Lopussa kerrataan, mikä tavoite oli, ja Kaisa antaa vinkin tai kaksi, mitä harjoitella kotona. Lisäksi hän vinkkaa vähän, mitä seuraavalla kerralla on ohjelmassa.

”Erilaisten tukikeinojen avulla voi sujuvoittaa omaa sekä koko ryhmän toimintaa, vaikkei ryhmässä erityisiä tuen tarpeita olisikaan. Parhaimmassa tapauksessa voi myös mahdollistaa sellaiselle lapselle osallistumisen, joka ei ilman näitä keinoja pystyisi harrastamaan.”

Keinoja ohjauksen tueksi

• Hoppi-työkalupakista löytyy paljon konkreettisia vinkkejä ohjauksen tueksi nuorten liikuntaryhmien ohjaajille. Suurin osa keinoista käy myös lapsille. Lue ainakin Tunnista ja tue -osio. Sieltä löydät esimerkkitarinat ja vinkkilistat kielellisiin pulmiin, hahmotusvaikeuksiin, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteisiin, aistikäsittelyn poikkeavuuksiin ja motoriikan haasteisiin.
• Liikkuva skidi -työkirja auttaa ryhmien ohjaajia huomioimaan kielellisiltä taidoiltaan erilaisten lasten tarpeet. Kirja sisältää vinkkejä ja leikkiohjeita kaikkien lasten kommunikoinnin tukemiseksi ryhmässä. Osassa leikkiohjeita on myös linkit YouTube-videoihin.

Päivitetty 17.10.2023: Lisätty artikkelin loppuun tieto Liikkuva skidi -työkirjasta.