Vanhemman adhd voi aiheuttaa haasteita koko perheen arkeen

Vanhemman adhd:llä on vaikutuksia koko perheeseen. Aikuisen on ensin saatava hallintaan oman adhd:nsä aiheuttamat haasteet, jotta hän pystyy ohjaamaan ja tukemaan lastaan.

Emmi on 45-vuotias kahden lapsen äiti ja viimeisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija. Adhd oli vahvasti esillä Emmin lapsuudessa, mutta hänen kokemilleen haasteille ei ollut selitystä eikä nimeä.

”Olen aina ollut todella vilkas. Puhuin tunneilla koko ajan ja häiritsin muita, läksyjen lukeminen oli vaikeaa ja alisuoriuduin koulussa. Toiminnanohjaus oli hajaantunut ja aistiherkkyydet olivat näkyvissä. Olisin tarvinnut jonkun tukemaan minua. En saanut asioihini peilausta, en tiennyt mitkä ovat vahvuuksiani – sen sijaan negatiivista palautetta tuli ympäristöstä joka puolelta. Tästä syystä itsetuntemukseni oli huono. Lisäksi 1980-luvulla opettajille oli vaikea pala, että tyttökin häiriköi luokassa.”

Emmi sai adhd-diagnoosin toisella yrittämällä vasta 42-vuotiaana.

”Sain diagnoosin sen jälkeen, kun olin jo tullut äidiksi. Ennen diagnoosia syytin itseäni huonoista vanhemmuustaidoistani. En ymmärtänyt, miksi vanhemmuus ja äitinä oleminen oli minulle niin vaikeaa. Adhd-diagnoosi ja asioiden käsittely terapiassa alkoivat avata silmiäni myös äitinä olemisen vaikeuksien taustoihin.”

”Tunnen nykyään itseni paremmin, ja se on elintärkeää, jotta pystyn tukemaan lapsiani. Vanhemman on tärkeää tunnistaa asioita, joihin voi itse vaikuttaa. Minä en esimerkiksi pysty vaikuttamaan rytmisyyteeni eli olenko hidas vai nopea. Voin kuitenkin vaikuttaa siihen, miten rauhoitan itseäni.”

Tukea koko perheelle

Adhd vaikuttaa koko perheeseen. Aikuisen, jolla on adhd, on ensin pystyttävä saamaan hallintaan oman adhd:nsä tuomat vaikeudet ja huolehdittava jaksamisestaan. Ilman toimivia selviytymiskeinoja on vaikeaa tukea lasten kasvua ja tulla toimeen erityisesti adhdoireisen lapsen haasteiden kanssa.

”Oma adhd:ni näkyy arjessa toiminnanohjauksen vaikeutena ja tunnesäätelyn haasteina. Rutiinien luominen ja niistä kiinni pitäminen on hankalaa. Miten ohjaan lapsiani, jos en pysty pitkäjänteisesti ohjaamaan omaa toimintaani? Miten pystyn kasvatuksellisesti sellaisiin asioihin, joihin en pysty itseni kanssa?”

”Oma neuropsykologinen kuntoutukseni on antanut minulle apua ja tukea eri asioissa, mutta kaikkeen ei voi keskittyä yhtä aikaa. Minulla on hirveästi tietoa, miten lapsen adhd:n tuomat haasteet tulisi huomioida. Meillä on esimerkiksi kuvakortteja eri toimintoja varten, mutta oman adhd:ni vuoksi en pysty systemaattisesti viemään kortteja arkeemme.”

”Olemme saaneet tukea kotiin, mutta tuki ei ole ollut oikeanlaista. Harmillisesti työntekijät vaihtuvat usein, ja uuden työntekijän kanssa aloitetaan aina alusta niiden korttien kanssa, asiassa ei päästä eteenpäin ja syvemmälle. Tuki loppuu liian aikaisin – kolmen kuukauden välein on tsekkaus, jossa täytyy anella lisää aikaa. Puolikin vuotta on lyhyt aika adhd-asioissa.”

”Olimme sopeutumisvalmennuskurssilla, ja sieltä saatu vertaistuki oli todella avartavaa. Minun oli tarpeellista nähdä, miten muilla vanhemmilla oli samankaltaisesti käyttäytyviä lapsia, monilla oli myös itsellään adhd. Vanhemmat uupuvat oikeanlaisen tuen hakemiseen, ja siksi perheille tulisi olla yksi paikka, josta koko perhe saa moniammatillista tukea – niin lapset kuin aikuisetkin. Tämä takaisi palvelujen helpomman löytämisen, jatkuvuuden ja pysyvyyden. Tästä yhdestä paikasta koko perhe saisi kokonaisvaltaista tukea.”

Varhainen tuki on ensiarvoisen tärkeää

Emmiä kuunnellessa huomaa, että hän on joutunut kokemaan ja pohtimaan paljon kipeitä ja monisyisiä asioita. Nuorena diagnosoimatta jäänyt adhd ja kuntoutuksen puute ovat lisänneet haastekertoimia läpi hänen elämänsä.

”Varhainen tuki on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmiset pääsevät käsittelemään lapsuudesta asti koettuja patoutumia, epätoivotun käyttäytymisen ja siitä aiheutuneen negatiivisen palautteen aiheuttamaa häpeää. Haasteet kasvavat, jos ei pystytä pureutumaan ongelmiin ajoissa. Tukiverkoston tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.”

”Lapsuudessa koettu jatkuva negatiivinen palaute vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Mieti, miten se vaikuttaa lapseen, jos lapsi on tehnyt jotain vahingossa tai ymmärtämättään, hänelle huudetaan ja jätetään yksin sen hirveän olon kanssa, eikä auteta siitä eteenpäin. Mitä se tekee lapselle, jos sitä tapahtuu koko ajan kotona, koska vanhempikin voi huonosti, kun ei ole käsitellyt omia vaikeita tunteitaan?”

”Ihmisten pahoinvointi juontaa juurensa siitä, että heillä ei ole yhteyttä padottuihin, panssarin takana oleviin tunteisiinsa. Minusta on mahtavaa, että nykyään puhutaan tunnetaidoista.”

”Tunnetaidot ovat mielestäni tärkeimmät vanhemmuustaidot. Vanhempien pitäisi osata käsitellä omia vaikeita tunteitaan, jotta pystyisivät auttamaan lapsiaan. Ristiriitatilanteiden käsittelytaidot ovat myös tärkeitä. Kaikille vanhemmille pitäisi järjestää vanhemmuuskurssi, jossa käsitellään vanhemmuutta ja vanhemmuuden riskitekijöitä.”

Toiveikkaasti tulevaan

Emmi kertoo, että armollisuus itseä ja muita kohtaan on kasvanut kokemuksen myötä. Enää ei tarvitse kurkotella kuuta ja vertailla omaa perhettä muihin.

”Pidän tärkeänä, että pystyn elämään arvojeni mukaista elämää, että minulla on hyvä olla itseni ja läheisteni kanssa. Haluan nähdä, miten lapseni oppivat asioita ja millaisia heistä kasvaa. Toivon, että omista haasteistani huolimatta saan kasvatettua heistä empaattisia, että he oppisivat ajattelemaan itsestään ja muista ihmisistä hyvää ja kunnioittaisivat ympäristöä.”

”Vaikka arki on haastavaa ja uuvuttavaa, niin olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Opiskelen yhteisöpedagogiksi, joka tuntuu minulle oikealta alalta. Minulle on tärkeää, että pystyn edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia. Minulla on paljon annettavaa ja koen, että pystyn edistämään näitä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä asioita kokemuksieni ja koulutukseni pohjalta.”

Emmin vinkit

• Huolehdi omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisestasi: nuku tarpeeksi, syö säännöllisesti, liiku tarpeeksi. Pidä tarpeeksi taukoja päivän aikana.
• Tunne itsesi ja hyväksy itsesi kaikkine vahvuuksinesi ja heikkouksinesi.
• Määrittäkää hyvä teidän perheellenne ja jättäkää vertailu pois.
• Ottakaa käyttöön kalenteri, josta näkee yhdellä silmäyksellä viikko- tai kuukausitason menot. Eri perheenjäsenten menot merkitään eri värein.
• On tärkeää pitää kiinni perheen päivittäisestä lyhyestä ulkoiluhetkestä, jossa liikutaan ja ollaan yhdessä.
• Vertaistuki on voimaa, kukaan ei pärjää yksin.