Viisi vinkkiä: Näin leikki tukee lapsen kielenkehitystä
Leikki tuottaa lapselle iloa, ja se on myös luontainen tapa olla vuorovaikutuksessa, osallistua ja oppia uusia asioita. Erilaiset leikit ja pelit tukevat myös lapsen kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä ja oppimista.
1. Laulut ja lorut rikastavat kieltä
Laulaminen ja loruttelu ovat tärkeitä vuorovaikutushetkiä lapsen ja vanhemman välillä. Näissä yhteisissä vuorovaikutushetkissä luodaan tärkeitä kielenkehityksen perustan taitoja: miten ollaan katsekontaktissa tai vuorotellaan ja jaetaan yhteinen tarkkaavaisuuden kohde. Katsekontaktissa tutun aikuisen kanssa körötelty körö-körö-kirkkoon luo pohjaa niin kuuntelulle, turvallisuuden tunteen rakentumiselle kuin puheen ja kielen kehityksellekin.
Kun kielenkehityksen perusta on luotu, voi musiikilla ja yhdessä laulamisella rikastaa myös myöhempiä kielellisiä taitoja ja oppimista. Lasten lauluissa ja loruissa on usein paljon toistoa, ja ne ovat kokonaisuudessaan lyhyitä. Niihin liittyvä rytmisyys ja tahti tukevat äänteiden tunnistamista ja sanojen oppimista. Opitut sanat on myös helpompi palauttaa mieleen tutun melodian avulla.
Usein lasten lauluihin ja loruihin liittyy myös jokin leikki ja toiminnallisuus, mikä motivoi lasta yhteiseen laulu- tai loruhetkeen. Kun lauluun tai loruun yhdistetään käsi- ja keholiikkeitä tai kuvia, saavat aivomme viestin useita viestikanavia pitkin, mikä tukee kielen ymmärtämistä ja oppimista.
2. Tarinat ja sadut houkuttelevat keskustelemaan
Kirjojen tutkiminen on useimmille lapsille mieluisaa puuhaa. Kielenkehityksen näkökulmasta erityisesti keskusteleva ja vuorovaikutteinen lukeminen, jossa lapselle tarjotaan mahdollisuus osallistua kirjan katseluun ja tarinan kerrontaan, on hyvä tapa tukea lapsen kielellisiä taitoja.
Kirjan lukeminen muuttuu keskusteluksi, kun aikuinen lukemisen yhteydessä pitää taukoja ja esittää lapselle kysymyksiä tarinasta, kuten ”Kenen luokse Punahilkka on matkalla?” tai liittää tarinaa lapsen elämänpiiriin ”Oletko sinä koskaan käynyt lääkärissä?”.
Kirjan kuvista voidaan lukemisen yhteydessä myös osoittaa henkilöitä, tapahtumia ja tapahtumapaikkoja ja kiinnittää lapsen huomio kirjan juonen kannalta olennaisiin asioihin, joista keskustellaan yhdessä.
3. Mielikuvitusleikeissä harjoitellaan kerrontaa
Mielikuvitukseen perustuvissa rooli- ja kuvitteluleikeissä lapset harjoittelevat erilaisia kielenkäyttötapoja ja kerrontaa sekä mielikuvituksen käyttöä. Kielelliset vaikeudet näkyvät usein haasteina leikin ideoinnissa ja tarinan rakentamisessa. Haasteet voivat näyttäytyä esimerkiksi lelujen laittamisena riviin, jolloin tarinallista leikkiä ei synny ollenkaan.
Lasta voi tukea kohti kuvitteellista ajattelua mallintamalla leikissä sitä, miten tyhjästä mukista voi leikisti juoda kahvia tai puupalikka voi olla puhelin. Juonen rakentamista kuvitteluleikissä voi aikuisena tukea osallistumalla leikkiin ja johdattelemalla kielen avulla leikkiä hienovaraisesti eteenpäin: ”Nukkevauva itkee. Mikähän sitä helpottaisi?” Tarvittaessa voi käyttää kuvia tukena. Puhumatonkin lapsi voi etsiä kuvasta ideoita leikin juonen rakentamiseen ja kertoa leikki-ideoistaan toiselle.
4. Rakentelu kehittää hahmottamista
Erilaiset rakenteluleikit kiinnostavat ja innostavat monenikäisiä lapsia. Välineinä leikeissä voivat olla legot tai muut rakentelusarjat sekä esimerkiksi tyynyt, patjat ja peitot.
Rakentelu kehittää lapsen hienomotoriikkaa ja hahmottamista. Koska palikat ja muut rakenteluvälineet ovat ominaisuuksiltaan yksinkertaisia, jää niillä leikkiessä runsaasti tilaa mielikuvitukselle ja kuvittelulle.
Yhdessä ikätoverin kanssa rakentaessa lapsi joutuu myös neuvottelemaan siitä, missä järjestyksessä ja miten leikissä edetään. Näin myös lapsen kielelliset taidot, kuten leikin kielellinen kuvaaminen, asioista neuvottelu ja toisten mielipiteiden huomioiminen, saavat harjoitusta.
Aikuinen voi tukea ja rikastaa rakenteluleikkiä myös kielellisesti. Rakentelun yhteydessä voi luontevasti nimetä värejä, laskea ja vertailla lukumääriä sekä sijainteja: ”Laitetaanko ensin punaisia ja sitten sinisiä palikoita? Kuinka monta palikkaa tarvitaan? Onko minun tornini korkeampi?”
5. Sääntöleikit ja pelit tukevat käsitteiden oppimista
Sääntöleikeissä ja peleissä opitaan toimimaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Kuullun ymmärtämistä, käsitteiden hallintaa sekä päättelyä voi harjoitella esimerkiksi perinteisessä Kapteeni käskee -leikissä. Leikissä jokainen on vuorollaan kapteeni, joka käskee ja muut toimivat kapteenin ohjeiden mukaan.
Leikissä voidaan keskittyä esimerkiksi tiettyyn sanastoon siten, että käsky on mennä aina jonkin alle tai päälle. Lisäksi voidaan keksiä mahdollisimman hassuja ohjeita: ”Kapteeni käskee: Matki balettia tanssivaa norsua!”
Lapsista on myös yleensä hauskaa päästä käskemään aikuisia. Kun käskyn antamisen yhteydessä hyödynnetään kuvia tai muita puhetta tukevia keinoja, pääsee myös puhumaton tai vähän puhuva lapsi osaksi yhteistä leikkitoimintaa.
Laiva on lastattu -leikin avulla voi harjoitella sanastoa, ylä- ja alakäsitteitä sekä esimerkiksi alkuäänteen tunnistamista. Lisäksi voi harjoitella tunnistamaan esineiden ja asioiden ominaisuuksia, kuten värejä. Jokainen leikkijä saa vuorollaan keksiä käsiteluokkaan sopivia asioita. Käsiteluokkaan kuuluvia asioita voidaan leikissä nimetä, viittoa tai näyttää kuvasta. Leikin vaikeustasoa on helppo muokata valitsemalla leikkiin erilaisia käsiteluokkia. Eläinten tai vaatteiden keksiminen on helpompaa kuin työkalujen tai s-kirjaimella alkavien sanojen keksiminen.
Monet perinteiset lautapelit, kuten sanaselityspelit tai muistipelit, ovat myös hyviä keinoja harjoitella sananlöytämistä ja kerrontaa. Jos sanaselityspelin kortteja ei löydy kotoa, arjen valokuvat tai vaikka lehdistä leikatut kuvat toimivat yhtä hyvin. Pelin päätyttyä lapsen kanssa voi keskustella kuvista ja yhdistää niitä lapsen arkeen esimerkiksi kysymällä: “Oletko sinä koskaan nähnyt norsua? Millainen se oli?”
Lisää vinkkejä ja kuvamateriaalia lasten leikkien tueksi Aivoliiton sivuilla:
Lähteet:
Ketonen R., Launonen K., Ikonen A. Salmi, P., Palmroth A., Röman M. & Mattinen A. 2014. Kieli ja viestintä. Teoksessa Siiskonen, T., Aro T., Ahonen T & Ketonen R. (toim.) Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa., (PS-kustannus)
Lyytinen, P. & Lautamo T. 2014. Leikki. Teoksessa Siiskonen, T., Aro T., Ahonen T & Ketonen R. (toim.) Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa., (PS-kustannus)
Niemitalo-Haapola, E., Haapala. S. & Loukusa S. 2020. Johdanto. Teoksessa Niemitalo-Haapola, E., Haapala. S. & Loukusa S. (toim.) Lapsen kielenkehitys. Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. (Ps-kustannus)
Tarvainen, S. (2022). Puheen ymmärtämisen taitojen kuntoutus. Teoksessa Kunnari, S & Laasonen, M. (toim.), Lasten kielelliset vaikeudet. Haasteiden tunnistaminen ja kuntoutus. (PS-kustannus)
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022 Helsinki: Opetushallitus.
