Voiko adhd ”puhjeta” vasta aikuisuudessa
Adhd (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) on neurokehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
Adhd diagnosoidaan usein lapsuudessa, mutta viime vuosina on käyty keskustelua siitä, voiko adhd:n oireet puhjeta vasta aikuisuudessa. Onko tämä mahdollista vai onko kyseessä ennemminkin aiemmin diagnosoimaton lapsuusiän adhd?
Adhd:n kriteeristö
Adhd-diagnoosin tekemiseen käytetään yleisesti DSM-5-kriteeristöä (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 5. painos). Tämä kriteeristö edellyttää, että adhd:n oireet ovat olleet läsnä ennen 12 vuoden ikää ja että ne aiheuttavat merkittävää haittaa useilla elämänalueilla.
Aikuisena diagnosoitu adhd
Adhd:n diagnosointi aikuisuudessa on haastavaa. Ensinnäkin lapsuuden oireita voi olla hankala palauttaa mieleen. Toiseksi ihmisillä on taipumus joko yli- tai aliraportoida heidän oireitaan.
Koska tutkimukset tehdään retrospektiivisesti eli takautuvasti, on tärkeää tehdä ne kattavasti. Tämä vaatii henkilön elämänkaaren ja kehityshistorian läpikäymistä mahdollisuuksien mukaan sekä niin lapsuuden kuin aikuisuudenkin osalta läheisten haastattelua. Lisäksi tarvitaan hyvää erotusdiagnostista selvittelyä, eli täytyy selvittää, voiko jokin muu selittää oirekuvan.
Adhd:n puhkeaminen aikuisuudessa – myytti vai todellisuus
Vaikka adhd tunnistetaan yleensä lapsuudessa, monet saavat diagnoosin vasta myöhemmällä iällä. Kun adhd diagnosoidaan vasta aikuisuudessa, se ei tarkoita, että häiriö olisi puhjennut vasta silloin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisiällä diagnosoiduilla henkilöillä adhd-oireet ovat olleet läsnä jossain muodossa lapsuudesta asti, vaikka niitä ei olisi tunnistettu tai diagnosoitu. Lapsuuden oireet ovat saattaneet jäädä huomaamatta, tai ne on saatettu diagnosoida väärin.
Lapsuudessa oireet saatetaan sekoittaa muihin kehityksellisiin häiriöihin tai käyttäytymishäiriöihin. Lapsuudessa adhd-oireet ovat saattaneet olla lieviä. Henkilö on voinut kehittää strategioita, joilla hän on kompensoinut oireitaan, jolloin diagnoosi jää tekemättä. Myös perheympäristön tuki tai henkilön korkea kognitiivinen kyvykkyys voivat maskeerata adhd:n oirekuvaa lapsuudessa.
On kuitenkin esitetty, että adhd voisi ”puhjeta” vasta aikuisuudessa. Tämä käsitys on kiistanalainen. Suurin osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että kyseessä on usein väärin tunnistettu tapaus, jossa lapsuudessa lievemmät oireet tai sopeutumisstrategiat ovat estäneet varhaisemman diagnoosin.
Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti naisilla adhd:n oireet voivat jäädä lapsuudessa huomaamatta. Heidän oireensa voivat olla vähemmän ilmeisiä kuin pojilla, joilla ylivilkkaus ja impulsiivisuus näkyvät useammin ulospäin. Tämän vuoksi naiset saavat usein adhd-diagnoosin vasta aikuisuudessa.
Aikuisuudessa lisääntyvä vastuu, stressi ja elämänmuutokset, kuten työpaikan vaihto tai perheen perustaminen, voivat korostaa adhd-oireita. Tämä saattaa luoda vaikutelman, että adhd olisi puhjennut vasta aikuisuudessa, vaikka tosiasiassa oireet ovat olleet olemassa aiemmin, mutta vähemmän häiritsevinä.
Nykykäsitys aikuisuudessa ilmaantuneesta adhd:stä
Vaikka adhd:n oireet voivat tulla selvemmin esille vasta aikuisiässä, tutkimustiedon valossa on epätodennäköistä, että adhd voisi todella puhjeta vasta aikuisuudessa.
Suurin osa aikuisiällä diagnosoiduista tapauksista on todennäköisesti seurausta lapsuudessa jääneistä diagnosoimattomista oireista. Tämä korostaa tarvetta parantaa adhd:n tunnistamista lapsuudessa sekä lisätä tietoisuutta siitä, miten oireet voivat ilmetä eri tavoin eri sukupuolilla ja eri elämänvaiheissa.
Taylor et al tekivät vuonna 2022 systemaattisen tarkastelun ja kriittisen analyysin tehdyistä tutkimuksista. He päätyivät siihen lopputulokseen, että tällä hetkellä ei ole riittävää näyttöä siitä, että adhd voisi alkaa vasta aikuisuudessa.
Viite
Taylor LE, Kaplan-Kahn EA, Lighthall RA et al. Adult-onset ADHD: A critical analysis and alternative explanations. Child Psychiatry & Human Development. 2022; 53:635–653.
